lauantai 1. maaliskuuta 2014

2014

Hohoi!

Monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen muistin että tälläinenkin ulosantiväline on olemassa joten päivitetään tilanne. Mun kirjallinen luovuuteni on välillä niin huonoa etten saa itsestäni mitään järkevää irti mutta yritetään!

Vuosi loppui tosi nopeasti jotenkin, ensin oli Halloween, sitten synttärit, joulua ja uusivuosi ja pam, se olis sitten siinä se 2013. Ei kyllä tule ikävä, jotenkin todella huono vuosi jos näitä viimeisiä kuukausia ei oteta lukuun. 

Tylsät yövuorot
Täytin neljännesvuosisadan (yäk) marraskuun lopulla ja juhlittiin keilaamalla ja yleisellä härväyksellä Sinin, Heikin ja Tuomaksen kanssa. Nuo kolme olivat varanneet keilaradan Sellosta ja mentiin oikein autolla, ehkä hienointa luksusta kun pääsee jonnekin autolla kun niin tottunut käyttämään julkista liikennettä.

Mukava sininen hehku alla olevaan kuvaan tulee jouluvaloista, paras filtteri ikinä.

25 v.
Nuo kolme hölmöä yllättivät ihan totaalisesti hankkimalla lahjoja, sain hienon paketin jossa oli 15€ lahjakortti iTunes-storeen (otomerahaa) ja sähkörööki! Ihanaa että ystävät tuntevat niin hyvin että tukevat pahojen tapojen lopettamista ja rahoittavat kyseenalaisten harrastusten (otome) harrastamista <3 Ja kaiken päälle vielä hienoin lahja koskaan joka herkisti todella oli täysin allekirjoittaneelta salaa väsätty räp-pläjäys. Ei sitä joka synttäreinä saa omaa biisiä, varsinkin kun nuo kolme olivat vielä valehdelleet omista tekemisistään että olivat saaneet sen tehtyä. En edelleenkään voi kiittää tarpeeksi. Lemmikkisika on sanaton.


Eläkeläisen tarvepaketti

Sini väänsi maailman hienoimman kortin!
Ennen joulua äiti vei meidät kolme tytärtään katsomaan Jari Sillanpäätä! Tämän myöntäminen lennätti kaiken katu-uskottavuuden ikkunasta, tiedän. Fanitettiin Jartsaa ihan hulluna kun oltiin siskojen kanssa ihan nappuloita, toisella pikkusiskolla on edelleen Jari Sillanpää-pyyhe tallessa ja se on suuri aarre. Jari vaan on niin ihana. Hupaisinta koko illassa oli se että koko muu Hartwall Areena oli kännissä paitsi me neljä, kovaa pikkujoulukansaa muu yleisö. Mutta oli ihan älyttömän hienosti tehty koko show ja tunsin itseni nuoreksi muiden katsojien joukossa, jos sitä vaikka ryhtyisi fanittamaan Eino Gröniä niin voisi olla fanijoukon nuorin.

Jartsa ikuisesti syömmessäin
Ja sitten tuli Joulu. Siirryin vanhemmille koko pyhiksi, lähinnä nukuin ja luin ja kulutin tunteja. Ja join gintoniceja. Ja nukahtelin sohvalle ja muu perhe sai tilaisuuden liimailla tarroja silmälaseihin ja heräsin sitten kirjaimellisesti nähden tähtiä, koko perheellä yhtä huono huumorintaju. Koiralla oli joku pakottava tarve koko ajan vahtia kuusta ja paketteja sen alla, kukaan ei päässyt lähellekään sitä ylisuurta leikkokasvia kun oli jo mäyräkoira vahtimassa että miksi lähestyt hänen sisävessaansa. Ihme otus.

"Do not touch my kuusi"

Uudesta vuodesta ei ole yhtään kuvaa, vietin sen ihanien vanhojen lukio-tovereiden kanssa juoden liikaa ja syöden sitäkin enemmän. 
 
Ai mitä, uusi peli? Kyllä! Our two bedroom story, hyvin käypää tavaraa.
Ei päälle vaan pois, höpsö mies.
Kävin blondaamassa latvat tammikuussa ja blondattiin sitten koko tukka kun huvitti, vaaleutta kesti ehkä noin viikon kunnes ahdisti niin paljon että oli pakko värjätä liilaksi. Miten blondius voi ahdistaa, niillä kuuluisi olla hauskempaa.

Näyttääpä luonnottomalta
Nyt sporttaan tämmöstä vaaleahkoa liilaa, ihme My little pony-meininki mutta furryna on hyvä olla.

Sponsored by Hobby Hall

Yabba, mennäänkö naimisiin?

Ryu kävi tekemässä ruokaa ja yleisesti viihdyttämässä viime viikolla, alla kuvassa jumalten ruokaa eli pitsa jossa on pohjana pastaa. Ja tosi paljon juustoa eli rakkautta.


Sain vihdoin ruokapöydän! Ostin tuon kämpän noin 2,5 vuotta sitten ja nyt on ruokapöytä! Ei enää lattialla tai olkkarin pöydällä syömistä, makaroonin raaputtamista irti matosta tai kipeätä selkää puikoilla syödessä. Pöytä on tehty betonista mikä tekee siitä ihanan julman värisen. Koko remontti alkaa muutenkin olla pikkuhiljaa valmis, enää pari tarraa seinään ja voinkin tehdä kämppäpostauksen.

Onni on paikka jossa syödä
Toivottavasti kaikkien vuosi 2014 on lähtenyt hienosti käyntiin, mitä tältä vuodelta voisi toivoa? Itse haluan ainakin kesän niinku nyt.


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Perusmeikki

Helou!

Halloween oli ja meni ja vei, puran tähän mitä tein naamalleni. Eli Pinotexia pintaan ja menoks.

Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni kulmakarvojen peittämistä paperiliimalla ja toimihan se. Sillä liimamärällä olisi iskenyt yhden ala-asteen mattipetterit kattoon kiinni mutta ihmeen mukavaa hommaa loppujen lopuksi.Ensin normaalisti puikosta karvat kiinni ihoon ja sitten lastalla (lusikalla) kerroksia päälle. Ilmeettömyys alkakoon.

Mongoloid Mike

Karvaton

Albiino
Ostin kaksi eri valkoista pohjamaalia, ensin kakkuvärin Buttericksiltä Forumista ja sitten voidevärin Punanaamiosta. Kakkuväri oli ihan yhtä tyhjän kanssa, yhtä hyvä pigmentti kuin muumion pierussa. Voideväri pelasti, pistin sitä sitten päälle ja johan valkeni kuin joulu Mosambikiin. Kulmakarvat, silmät, nenän ja suun sudin päälle luomivärillä, huulipunalla ja mustalla naamamaalilla. Unohdin ottaa kuvia koko homman etenemisestä kun perhe piti ruokkia tossa välissä niin epätäydellinen jatkumo.


Ghetto realness, edelleen yöpaita päällä



Tupeerasin hiukset palloksi ja pyörittelin tonne päälle "sarvet", lakan määrä vakio. Pysyi koko illan pystyssä kuin mormoni discossa.

Saanko tulla teille teelle?


Miss Suomi 2014 finaal-fistit

Asu koostui vanhasta sini-musta-raidallisesta hameesta, UFF:sta löytyi paita, vanha korsettimainen vyö ja lainaksi löytyi Sinin ostama S&M-tissiasuste joka oli Sinille liian iso (fat people for the win).


Perhepotretti
Oli ihan mahtava Halloween, varsinkin kun koko yllä näkyvä posse oli Manalan majatalossa perjantaista asti niin sai laatu-aikaa vietettyä.


Kuivaa syksyä!


torstai 17. lokakuuta 2013

Blogging is dead

Riemukasta iltaa,

Ja tämän blogin kanssa fiilis kuin alla olevassa kuvassa. Ihan hukassa ja leukaluut irti. Tuntuu että pitäisi tapahtua jotain suurta että tänne tulisi kirjoitettua, mutta suuria ei tapahdu. Sini maatuu mun sohvalla nyt toista viikkoa ja samaa teen itsekin. Tehdään ruokaa ja katsotaan huonoja ohjelmia telkkarista. Onneksi kohta on Halloween! Ei vaan vieläkään minkään maan tietoa että mikä se puvun syvin olemus on. Kerrankin tilaisuus olla ihan mitä vaan ja kaikki maailman mahdolisuudet URGH liikaa valinnanvaraa.

Hattara hukassa
Rakastan kun pelejä ladatessa appstore varoittaa hyvästä sisällöstä, tiedät saavasi priimaa..

Hyvää settii
En tiedä kenelle tuo alla oleva Elisan mainos on suunnattu mutta minkälaisesta livekuvasta on kysymys...
Rakastan yli kaiken alla olevaa peliä "2/2 Lover" , ideana koko hommassa on ton hahmon tökkiminen ja sut palkitaan tarinalla kun tökit tarpeeksi. Miksei kaikki ihmissuhteet voi mennä näin? Tribaalitatuointi ah <3

Setsuna
Pientä ja turhaa, niin päivitys kuin päivittäjä. Palatkaamme asiaan kun sanottavaa on. Tulipa mieleen, raivostuttavin sanonta ikinä on "palataan astialle". Ai että kun naurattaa tämä pieni sanaleikki tikahdun.

Hauskaa kylmenemistä!

torstai 12. syyskuuta 2013

Syksyn sävel

Iltaa!

Pikapäivitys naisesta jolle ei koskaan tapahdu mitään. Paitsi töitä. Ja keittiöttömyyttä.
Pakko kyllä myöntää että pistää painonvartijat häpeään ja lokaan tämä koko kansakunnan ihmedieetti. Suosittelen kaikille jotka haluavat painoaan pudottaa, räjäytä keittiösi. Sitten on vaan pakko syödä salaattia ja sitä mitä kaupasta heti voi suuhunsa ilman ihmeellisempiä lämmittämisiä laittaa. Ja pitsaa ei ole varaa syödä joka päivä. Ei lompakkollisesti eikä terveydellisesti. Vaikka mieli tekis.

Työkaveri ehdotti että olisin elänyt remontin ajan McD:n euron juustoilla ja sitten olisi voinutkin puristella cheddaria meikäläisen laskimoista parin viikon jälkeen. Kieltäydyin kokeilusta kohteliaasti.

Ja kohta on Halloween! Tänä vuonna juhlien teemana on supersankarit/pahikset ja tätä inspiraation määrää, voisko vaan aina olla naamiaiset. Käytiin katsomassa Kick-Ass 2 ja siitä tämä ajatus lähti. Hieno leffa muuten, suosittelen. Ehkä jopa parempi kuin ensimmäinen leffa mutta taidan tehdä etikettivirheen jos sanon noin joten mitään en sanonut. Haluan silti Motherfuckerin lateksikorsetin.
Kumpi vai kampi.
Joka viikkoinen hiuskriisi iski päälle taas. Tiedän että pinkki sen kuuluu olla mutta nyt on sävyn kanssa hankaluuksia. Itse kotikemistöin aina mitä erilaisimpia tuloksia mutta nyt olen päätynyt siihen että ehkä vaaleampi versio Minun Pikku Ponini värikartasta toimii allekirjoittaneelle.

Mielipiteitä?

Väinö sanoo MOI
En kestä Solmaren pelejä, yleensä jos missään pelissä saa Good endingin niin kyllä sä sen miehen silti saat. MUTTA EI tässä. Yksin jäät kuin hyppynarun toinen pää. Ja sitten pelaamaan koko peli uudestaan walkthroughn kanssa ihan vaan sen takia että rakkaudessa ei ole kuin voittajia ja pakottajia.

Ihanan monitulkintainen kuva alla, Rintarokaan ei haaviin jäänyt vaan lähti toisille kalavesille joten tämä silakka pelaa koko pelin uudestaan eväkkään raivolla. Jos ei hyvällä niin moukarilla.

Konkatsu Love/Rintaro Washio

Löysin viime yönä uuden pelin!Voltagen tuotos Kiss of revenge. En ole koskaan ennen pelannut sairaala-maailmaan sijoittuvaa peliä niin tätä aion nakutella innolla. Ja tarina kostosta tuntuu muutenkin ihanan sairaalta, ei tässä voi muuta kuin myhäillä Voldemortisti.



Viikonloppu saapuu, ihanaa kerrankin nähdä ihmisiä! Kamalaa miten parikin viikkoa saattaa vierähtää ettei isommalla porukalla ehdi aikaa kuluttamaan ja järkyttävä ikävä kaikkia. Laitan kaiken uskoni perjantaihin.




Hyvää viikonloppua!

lauantai 17. elokuuta 2013

Karvoja ja kavereita

Hei!

Täällä taas pitkähkön tauon jälkeen, kuvaoksennusta puhelimesta koska tämä kesä on ollut jotenkin vaan yksi iso pötkö johon en omassa päässäni saa mitään tolkkua. Asiat muistaa parhaiten kuvien avulla joten täältä pesee sanoi mansikki.

Ryu ja koiraherra lähtivät omaan kotiinsa pari viikkoa sitten. Koko kämppä kaikuu tyhjyyttä ja kurjuutta, Ryu jätti mulle seuraksi vain riisinkeittimen (uskomattoman seurallinen vekotin). Kenenkään kynnet ei kopise lattiaan ja kukaan ei kiroile sohvalla, nyyh.

Soma pieni ja homohko tyyny
Ja taas seikkailuja hiusvärin ihmeellisessä maailmassa, Tikkurilan värikartta kohta käyty läpi. Sain yksi ilta kamalan hienon ajatuksen että kyllä siitä kuluneesta vaaleanlilasta saa taas kylmemmän savyisen kun laittaa vähän sinistä sävyä hoito-aineeseen (hieno ajatus törppö, käytäntö täysi nolla). Ryu haistoi katastrofin ja lähti viemään koiraa ulos ja kun tulivat takaisin oli letti kauniin vaaleansininen. Oho.

Sininen tuli eikä naurata
Kauniista länsinaapurista saapui vieraita tänne hieman tutustumaan Helsinkiin oppimis(alkoholi) tarkoituksissa. 5 päivää puhdasta hauskanpitoa ja uutukaisen ihania ihmisiä, kesän kohokohta. Jos et tiedä mitä Varm&Kall on, et tiedä taivaasta mitään (sori mormonit). Se on siis makeaa viiniä joka maistuu vaniljalta ja kanelilta. Eli omenapiirakalta eli taivaalta. Kuten kaikki piirakat.

Tuliaiset!
Matkalla lentokentälle hakemaan Marijelaa ja Juliaa, värjäsin hädissäni sinisen piiloon koska en koskaan oppinut kunnolla smurffaamaan.

Pinkkipää
Käytiin juhlimassa Sinillä, Viivillä, Kaivohuoneella ja parissa muussakin paikassa mutta parasta oli Suomenlinna picnik! Järkyttävä määrä ruokaa, hyvä ilma ja rento meno.

Soppajono

Yksinäinen pastillirasia nurmikolla raasu
Ihana Sari <3
Jotkut illat venyivät aamuun, ainoa kerta tänä kesänä kun olen käynyt edes kahlaamassa muualla kuin ammeessa oli 7 aikaan aamulla Hietsussa laulaen ja uiden hyvin kuluneen baari-illan jälkeen. Go go aamujatkot.

Vibuhan sen siellä
Ja kun sosialisointi on hoidettu voidaan palata tärkeimpiin aisioihin eli otome. Hakkasin Ninjalove-pelistä kaikki hahmot ja haluan lisää! Rakastan yli kaiken kuinka laadukkaita noi välikuvat on, loputon virta kutkuttavia taustakuvia. Jääkö kukaan muu koukkuun noiden kuvien keräilemiseen ja sitten se sama hahmo on pelattava noin 14390 kertaa että ne kaikki saa haltuunsa?

Ah
Pieni vilahdus tulevasta, keittiö on melkein valmista kauraa! Parempia kuvia tulee kun koko köökki on täysin valmis...


Ensi kertaan!


lauantai 13. heinäkuuta 2013

Kesälaiskuus

Hohoi toverit,

Kesä, kärpäset ja loputon duuniputki. Lomaa ensi kuussa, sitä odotan kuin Seppo seuraavaa sydäriä. 
Pari kuvaa viimeiseltä kuunkiertämältä,juhannuiksen jätin kokonaan pois kun ei ollut julkaistavaa materiaalia, what happens at Juhannus jää sinua ikuisesti sieluun kalvamaan eikä siitä laiteta nettiin todisteita.

Tukka tuli värjättyä, tällä kertaa kylmempi punainen (liila). Haalistuu paljon nopeammin kuin muut kokeillut shokkivärit. Pysyvää elämässä ei ole muuta kuin vitutus ja nälkä.


Punaajuurikallo
Ryu ja koiraherra Soma muuttivat mun luokse noin viikko sitten määrittelemättömäksi ajaksi. Se on ihanaa kun on joku koko ajan tassuttelemassa ympäriinsä, kerjäämässä ruokaa ja päikkäreillä mitä ihmeellisimmissä koloissa. Ja on se koirakin kiva.


Ole nolo, omista mankka.


Turriainen
Keittiö on nyt ollut remontissa kuukauden (lue: keittiötä ei ole) mutta nyt on pirusti laatikoita!

Lootaa
Latasin uuden otome, Konkatsu for marriage ja voi kun meni hermot! Oli pakko huijata ja pelata koko peli uudestaan walkthroughn kanssa, muahan ei otomessa torjuta! Käy ylpeyden päälle.


Sain häät, voitto!

Nyt kutsuu kesäpäivä!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Tukholma-Stockholm

Oikein hyvää iltaa!

Matkakertomusta luvassa, ensimmäiselle lomaviikolle oli Marielan valmistujaiset Tukholmassa joten sinne kävi tietysti matka. Ideana oli että Mariela ei tosissaan tiennyt että olin tulossa joten ylläripylläri oli hakusessa.

 Lähdin tiistaina illalla tärinäpaniikissa matkaan, jotenkin onnistun aina eksymään/mokaamaan/vahingoittamaan itseäni tai muita joten kolmannen asteen varoitus olisi poikaa kun astun ulos omasta kodistani (tästä hyvänä esimerkkinä Berliinin matka kun lentokentällä huomattiin että olin ostanut lentoliput seuraavalle kuulle ja hotellin oli varannut oikeiksi päiviksi, onnistumista ei voi estää).

Arlandan lentokenttä =  kiirastulen esiaste, en tiedä mistä Belsebuubin sytkäristä se on mallinnettu mutta jos koko paikalla on lääniä pienen Turun verran ja ruotsalaisten logiikka kylttien suhteen on ajokortittoman pikkuteinin niin tuskan hetket on taattu. Kävelin siis puolimaratonin verran ympäri Abba-landiaa kunnes löysin infopisteen, kiltti setä antoi alennusta junakortista koska näytin varmaan siltä että pommitan koko paikan jos ne vielä vie mun rahatkin.

Matka Andren luo sujui jopa suuntavaistottomalta ja ihana Alex siellä odotteli jo.

Seuraavan päivänä matka kävikin Marielan koululle, ruotsalainen valmistujaispäivä on hieman erilainen kuin täällä tiukan kristillisessä kotimaassa. Svenssonit pistää skumppaa nassuun heti aamusta jonka jälkeen siirrytään koululle ja juostaan ulos yleisön eteen. Aivan järkyttävä karnevaali, torvet soi ja musa pauhaa ja porukkaa kylpee kaljassa. Meteli oli äänivallin hajottava, vastasi meikämannejen vappurientoja. Tai brasialialaisten kulkueita vähemmillä paljailla pakaroilla.

Yllätys succees! (pic by Tove Virsand)
Tästä homma jatkuikin perinteisin heimomenoin eli ruokaa, olutta, hengausta ja illalla kankkujen kitkutusta umts-umtsin tahtiin.

Tule jo Suomeen tulethan
Syy miksi Tukholmaan mennään, Tallinnasta haetaan hupilitkut ja Tukholmasta talvirasvat Burger Kingin muodossa. Chicken royale, you rock my world.


Seuraavana herran aamuna (ystävämme darrapäivä) siirryttiin hankkimaan lisää pahaa oloa Grönalundista eli ruottalaisten vastineesta Linnanmäelle! Älyttömän hauska paikka ja auki 23 asti että kun ne pikku-imeväiset siirtyy nukkumattiaikaan niin me jotka emme koskaan kasva aikuisiksi pääsemme hallitsemaan!


Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa
En ymmärrä kuinka nössö voi ihminen olla, käytiin kauhujunassa ja allekirjoittanut tärisi ja nyyhki Kristinan olkapäätä vasten (silmät kiinni) koko kyydin ajan. Kuka oikeasti tykkää kauhulaitteista?

Mariela, Andre, Kristina, mie
Parasta mitä Grönalundilla on tarjota on Langos! En tiedä onko tämä länsinaapureiden oma keksintö mutta lautasellinen uppopaistettua (kyllä, luit oikein) leipää, siveltynä valkosipulilla ja päällä rutosti ranskankermaa ja mätiä, oih jos naida sut voisin Langos.


Lentokentällä
Ikävä kyllä kun jonnekin lähtee niin kotiin on myös joskus mentävä. Takaisin lähdin Bromman lentokentältä joka on kooltaan sellanen isoäitis olohuone, tilaan mahtuu kissalauma, kutimet ja elämättömät unelmat. ihan mukavaa ettei tarvinnut etsiä omaa porttiaan Indiana Jonesin kanssa.

Aivan mahtava miniloma, upeita tyyppejä vasemmalta ja oikealta ja kaunis kaupunki, hykertelen onnesta.

Nyt pelaan Shall we date : Tonkatsu for marriagen läpi toisen kerran walkthrough kanssa koska haluan ne Otome-häät jotka ansaitsen! Jää ärsyttämään jos et jossain pelissä saa sitä loppua minkä haluat niin uudestaan on yritettävä, periksi ei anneta koska venymään se on tarkoitettu!

Näemme pian!